Kummisetä kertoo

Ei kai kukaan enää vakavalla naamalla väitä, ettei paikkakunnalla ole väliä, missä kirjoittaa tai mistä kirjoittaa.

Tuore Finlandia-voittaja Akvarelleja Engelin kaupungista on helsinkiläisen Jukka Viikilän leimallisesti stadilainen teos.

”Olen oivaltanut, että rakkaalla kaupungillani on kieli ja tarina, jota en ole aikaisemmin ymmärtänyt. Nyt kuljen kaupungilla ja huomaan, että se onkin runoutta.” (Baba Lybeck, tämänvuotisen Finlandia-palkinnon valitsija)

Olisiko Baba valinnut voittajaksi saman teoksen, jos se olisi sijoittunut Vaasaan? Tarttumapinta kaupunkiin olisi hänellä taatusti ollut toisenlainen. Sitä ei välttämättä edes olisi.

Okei, tämä on jossittelua. Okei, tässä on kirjoittajakohtaisia eroja.

Iloitsen kuitenkin Jukka Viikilän voittopuheesta, jossa hän sanoo: ”Haluan omistaa kirjan tyhjäntavoittelijoille, dropouteille, runkkareille, taivaanlannanmaalareille, jotka kirjoitatte ilman palkkaa, silkasta kirjoittamisen ilosta.”

Se on miehen puhetta. Viikilä on taatusti Finlandiansa ansainnut!

(Sitaatit Helsingin Sanomien verkkolehdestä 24.11.2016)

Turun Hannunniitussa 25.11.2016